Verkko-opetuksen suunnittelun kurssilla

"Muutamia kuukausia, niin tulppaanit taas kukkivat."

Tänään on torstai 17.11.2011. Maa on edelleen lumeton täällä Kuopiossa, eikä ensilumikaan ole vielä satanut. Viime vuonna tähän aikaan oli jo lunta ja pakkasiakin. Kuopion tori sai eilen jo joulukuusen, varsinaisia jouluavajaisia vietetään ensi lauantaina.

Olemme täällä verkko-opetuksen jatkokurssilla Mölymäellä Amiskalla, niin kuin perinteisesti paikkaa sanotaan. Tänään olemme opiskelleet netin kuvapalvelimia Flikr ja Picasa. Picasa liittyy Googlen tuoteperheeseen. Siellä oli minulla käytössä jo aiemmin kuva-albumi. Katsottiin vähän myös äänitystyökaluja kuten voxopopia.Siirryimme nyt katselemaan blogia, niiden käyttömahdollisuukia ja -oikeuksia. Entuudestaan olen kirjoitellut satunnaisesti pariin tai kolmeen blogiin. Blogikin on myös yhteiskirjoittamisen väline, useat ihmiset voivat tehdä kirjoituksia samaan blogiin. Toisaalta blogia voidaan käyttää siten, että yksi on pääkirjoittaja ja kuut kommentoivat tekstiä. Osa blogin käyttäjistä voivat olla pelkästään lukiojoita. Tällaisia blogeja käytetään muun muassa markkinoinnissa ja politiikassa.

Hyvä blogin käyttöesimerkki oli sen käyttö oppimispäiväkirjana työssäoppimisjaksolla. Blogi oli suojattu ulkopuoliselta käytöltä. Kaikki opiskelijat ja opettaja näkivät toistensa tuotokset. Tekstien lisäksi työtehtäviä oli havainnollistettu blogiin liitetyillä kuvilla. Opiskelijoiden mielestä verkkoon tehty blogikirjoittelu oli mielekkäämpää kuin perinteisen oppimispäiväkirjan kirjoittelu.

Visiosta visioon - etälukiosta verkkokurssiin

Ensimmäinen visio vuodelle 2006, vuonna 1996

Keväällä 1996 annoin Siilinjärven lukion filosofian opiskelijoille tehtäväksi rekonstruoida käsite koulu vuonna 2006. Oppilaiden esityksissä nousivat keskeisiksi käsitteiksi kotikoulu ja tietoverkko. Osa opiskelusta ja kokeiden suoritus tapahtuisivat kotoa käsin tietoverkon välityksellä. Opiskelu tässä koulussa olisi vapaamuotoisempaa ja oppitunnit eivät olisi vakiomittaisia. Opettajat vaihtuisivat, eri alojen asiantuntijat kävisivät luennoimassa oppilaille ja tietokone korvaisi osaksi opettajan työtä.


Solmukohtia ja itseohjautuvuutta avoimessa oppimisympäristössä 1997

Aloitin syksyllä 1996 etälukion oppimateriaalin tekemisen fysiikkaan. Laadin käsikirjoituksia radio-ohjelmiin yhdessä kollegan kanssa ja teimme nauhoituksia Yleisradion Kotkankallion studiolla. Teimme myös yksinkertaisia www-sivuja. Oppimateriaalisia teimme erityisesti kurssin vaikeimpiin osioihin eli solmukohtiin. Vuoden 1997 opettajien koulutuksissa olivat avainsanoja opiskelijoiden itseohjautuvuus ja avoin oppimisympäristö. Itseohjautuvuuteen kuuluu varsinaisen opiskelun lisäksi oppimisprosessin itsenäinen ohjaaminen, opintoja koskevien ratkaisujen tekeminen ja jatkuva reflektointi. Avoimessa oppimisympäristössä opiskelu ei ole aikaan ja paikkaan sidottu. Esimerkiksi etälukio soveltuu hyvin vuorotyöläisille, pienten lasten vanhemmille, pitkien matkojen päässä asuville ja tietenkin niille, jotka kokevat oppitunneilla istumisen raskaana.

Etälukio käynnistyi syksyllä 1997 vielä vahvasti kirjeopistotyyliin. Ohjauksessa käytettiin sähköpostia ja Opetushallituksen sivuille alkoi pikkuhiljaa tulla verkkopohjaista oppimateriaalia. Opiskelijoille lainattiin kannettavia tietokoneita. Tarkka opiskelijan profiilin määrittely kuului asiaan: Tyypillinen etälukiolainen meidän koulussamme on noin 36-vuotias kuopiolainen nainen, joka työskentelee julkisella sektorilla. Hänellä on takanaan opistoasteen ammatillinen tutkinto ja peruskoulutuksena on joko peruskoulu, keskikoulu tai keskeytynyt lukio. Hänellä on kotona tietokone käytettävissä, mutta ei Internet-yhteyttä eikä sähköpostia. (kysely infoissa 26.8.1997 ja 25.8.1998).


Opettaja ohjaajana ja Lotus LearningSpace 1998

Keväällä 1996 kuulin puhuttavan virtuaalilukiosta ja pelkästään tietoverkkoihin perustuvasta opetuksesta sekä koesuoritusten vastaanottamisesta. Parin vuoden päästä keväällä 1998 kirjoitin, että onneksi rakennamme etälukiota emmekä virtuaalilukiota. ”Oppilaan ja ohjaavan opettajan on kohdattava toisensa myös tietoverkko-opetuksessa. Heidän välilleen on synnyttävä luonnollinen kommunikointi, jolloin oppiminen edistyy oppilasta tukevassa sosiaalisessa ympäristössä.” Lisäksi perustelen opettajan asemaa. Opettajan rooli ohjaajana, kannustajana opiskeluprosessin eteenpäin viejänä on kiistaton.

Verkko-opetuksen käynnistyminen oli hidasta mutta kankeaa. Lotus LearningSpace ja siihen liittyvä Ellu-palvelin otettiin käyttöön vuonna 1998. LearningSpace olikin sitten pitkään opettajien tietotekniikkakoulutuksen kestoaihe. Tein Lotukseen ensimmäiseksi filosofian ykköskurssin. Tämän kurssin runko on säilynyt käyttökelpoisena jo kymmenen vuoden ajan.


Tieteiden kuningatar ei viihdy virtuaalilukiossa 1999

Tieteiden kuningatar matematiikka haluaa tarjota elämyksiä Sinulle! Käytetystä mainoslauseesta huolimatta matematiikan opiskelu ei ole ollut kovin suosittua etälukiossa. Etälukioprojektissa on tarkoitus ottaa käyttöön uusia oppimisvälineitä kuten tietoverkkoja. Näin etälukiokokeilun aikana tietoverkkojen käyttö matematiikan oppimisessa on ollut melko vähäistä. Matematiikan etäopiskelussa korostui perinteisten oppimiskanavien käyttö. Lähiopetus arvostettiin tärkeimmäksi oppimiskanavaksi. Sitten tulivat oppikirja ja opettajan antama esimerkkimateriaali. Tältä osin voi todeta, että kurssin opettajan työtä arvostettiin. Edellisestä voidaan vetää se johtopäätös, että matematiikan opiskelu ei onnistu virtuaalilukiossa. Tällä lukiomuodolla tarkoitan pelkkään tietoverkkomateriaaliin pohjautuvaa matematiikan opiskelua. Tietokone ja -verkot ovat vain osia muitten oppimiskanavien joukossa ja oppimisen apuvälineitä.


Varovaisesti verkkoon ja keskitetty ohjaus käyntiin 2000

Kevään 2000 etälukioarvioinnin mukaan opettajat kokivat tarvitsevansa tietotekniikan peruskoulutusta. Heidän mukaansa opiskelijat lukevat asian mieluummin kirjasta kuin verkosta. Opettajat eivät opettaisi mielellään kokonaisia kursseja Internetin kautta. Mutta etälukio on toimiva opiskelumuoto ja sillä on markkina-arvoa aikuislukiossa. Etälukion kehittämisideoiksi mainitaan valinnaisaineiden ohjauksen keskittäminen Itä-Suomen osalta eri kouluihin (erikoistuminen), yhteistyön lisääminen (erityisesti aineenopettajat) ja radiotutoroinnin käynnistäminen (digitaalinen radio ja -TV).

Syksyllä 2000 aloitettiinkin Itä-Suomen aikuislukioiden välillä laaja yhteistyö. Valinnaiskursseja otettiin keskitettyyn ohjaukseen. Itse ohjasin aluksi fysiikan, fysiikan ja matematiikan kursseja käyntiin lähteneen Itä-Suomen etälukioverkon opiskelijoille.


Staattisia kurssipohjia 2001

Opettajat tuottivat Itä-Suomen etälukioverkon kurssipohjia Lotukseen projektivuosina 2000-2003. Kelvollisen kurssin tuli sisältää mm. opiskeluohjeita, aikataulun, opiskelua edistäviä linkkejä, kurssikeskustelun ohjeineen, vähintään itse korjaavan testin. Lotus LearningSpace-kurssin laajuuden tuli olla vähintään seitsemän moduulia, joissa kaikissa tuli olla oppimista tukevaa ja ohjaavaa materiaalia. Samoihin aikoihin puhuttiin staattisista ja dynaamisista oppimateriaaleista. Staattinen kurssi tarkoitti pelkän oppimateriaalin verkkoon viemistä. Dynaamisuuteen kuului kommunikointi, verkkososiaalisuus, opiskelun prosessinomaisuus, itsearviointi ja verkko-oppimateriaalin jatkuva täydentäminen.


Erilaisia oppijoita keskitetyssä ohjauksessa 2002

Opiskelijat käyttävät ohjausta hyvin vaihtelevasti. Jakaisin opiskelijat käytön suhteen neljään ryhmään. Aktiiviset yhteydenottajat ovat kiinnostuneita kurssin sisällöistä ja heillä tuntuu olevan sisäinen motivaatio oppia. Vähemmän aktiivisten kysymykset kohdistuvat enemmän kurssisuorituksen teknisiin kysymyksiin. Jotkut puurtavat tarjotusta ohjauksesta huolimatta yksin. Sitten tulevat vielä kokeilijat ja keskeyttäjät. Eräät opiskelijat eivät halua istua koulun penkillä ja luulevat näin selviävän helpommalla. Mutta ohjatussakin omaan tahtiin opiskelussa tarvitaan työntekoa, aikaa ja energiaa. Joitakin opiskelijoita opiskelun vapaus valloittaa ja toisia ahdistaa.


Filosofian tähtitoteutus 2003

Etälukioristeilyllä 01.02.03 pidin esitelmän filosofian kurssin keskitetystä ohjauksesta Itä-Suomen etälukioverkossa. Jaoin kurssin toteutuksen viiteen osaan: ilmoittautuminen, alkuohjaus, opiskelun ohjaaminen, loppuohjaus ja palautteet. Loppuyhteenvedossa sovelsin Marxin filosofiaa: Verkkokurssin dialektiikka lähtee perinteisen kurssin pohjalta. Ristiriitojen purkautuessa päästään korkeammalle tasolle. Tavoitteena on yhteisöllinen verkkokurssi. Oppija työskentelee yhdessä toisten kanssa yleisesti hyväksyttyjen päämäärien (=oppimisen) hyväksi.


Vihdoinkin verkkokurssi ja ISOttelu 2004-2007

Syksyllä 2004 pidin filosofisen etiikan koulutuskurssin Moodlessa. Parikymmentä opiskelijaa kävi vilkasta keskustelua verkossa ja palautteli säännöllisesti oppimistehtävänsä. Oli helppo ja innostavaakin antaa palautetta uuteen oppimisalustaan. Opiskelijatkin olivat nopeasti päässeet sisälle verkko-oppimiseen. Opetus- ja oppimistapahtumassa oli mukana sosiaalinen ja vuorovaikutteinen näkökulma. Erityisesti kommunikointi sekä palautteen ja arvioinnin antaminen verkossa toimivat todellisen verkkokurssin mukaisesti.

ISOverkosto oli alkanut. Lotus vaihtui Moodleen. Lotus-kurssit purettiin oppimisaihioiksi ja vietiin ISOpooliin. Metatiedot syötettiin metatietoeditorilla ja poolilistat saatiin näkyviin. Keskitetty ohjaus vaihtui koulutuskurssien kautta maksullisiksi kursseiksi. Oppimateriaalin monimediaisuus johti mediapalvelimeen. Mutta vieläkin perinteinen koulutyö on voimissaan. Verkko-opetus on vain käyttökelpoinen ja vaihtoehtoinen tapa oppia uutta.


Toinen visio vuodelle 2012, vuonna 2006

2012 Kuopion aikuislukio tarjoaa laadukasta ja joustavaa verkko-opetusta kaikissa oppiaineissa aikuisille ja nuorille.

Moodlesta

Olen käyttänyt Moodle-verkko-oppimisalustaa kohta neljä vuotta. Perusrakenteeltaan se on säilynyt samanlaisena koko tuon ajan. Pääasiassa olen käyttänyt verkkokursseillani Moodlen perustoimintoja, niiden avulla olen päässyt opiskelijoiden kanssa ihan hyviin oppimispäämääriin.

Moodlessa on helppoa ja havainnollista toteuttaa kurssi aiheiden mukaan etenevänä tai ajallisesti viikko-ohjelmaa käyttäen. Loogisesti etenevä kurssirakenne on tärkeää myös oppimisprosessin kannalta. Yleensä Moodlen verkkokursseilla edetään pienistä osasista osakokonaisuuksiin ja kurssin ydinkäsitteisiin sekä sitä kautta kokonaisuuden hahmottamiseen. Hieman makuasia on, laittaako koko kurssin näkyviin vai osan siitä. Itse olen koko kurssin näkyviin laittamisen kannalla. Silloin verkko-opiskelijat voivat edetä myös suositusaikataulua nopeammin. Aikuisopiskelijoilla on myös aikataulullisia ongelmia. Joskus ei ole mahdollisuutta opiskella ollenkaan ohjatun aikataulun mukaan ja joskus on mahdollista edetä kurssilla reippaastikin. Kun koko verkkokurssin on näkyvillä Moodlessa, tällöin myös kokonaisuuden hahmottaminen on konkreettisti koko ajan läsnä.

Moodle tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet vuorovaikutukseen. Yhteisölliseen oppimiseen pääsee mukaan jo perustyökalulla. Esimerkiksi jo keskustelufoorumit niistä tehtyine yhteenvetoineen ovat tiedon rakennuspaikkoja. Moodlesta löytyy myös monipuoliset arviointi- ja palautteenantomenetelmät oppimistehtäviin. Järjestelmän ulkopuolelta tuotuja HotPot-tehtäviäkin voidaan arvioida Moodlen sisällä. Tämä arviointi voidaan liittää osaksi opiskelijan kokonaisarviointia, joka on Moodlessa selkeästi taulukoituna.

Moodleen voi tuoda oppimateriaalia eri tiedostomuodoissa ja vaikka kopioimalla sitä leikepöydän kautta. Materiaalin siirrossa leikepöydän kautta on käynyt tosin monta kertaa niin, että tekstin muotoilut ovat täysin muuttuneet ja niiden muokkaaminen Moodlessa on ollut tosi hankalaa.

Moodlen alkuperäisenä ideanahan on ollut, että sähköpostia käytettäisiin mahdollisimman vähän. Tämä on konstruktivismin hengen mukaista, kaikki rakennetaan yhdessä kurssin sisällä. Tiedottamisessa sähköposti on elintärkeä, lyhyillä lukiokursseilla tieto tulee välittyä opiskelijoille nopeasti myös sähköpostin kautta. Opettajan Uutiset-foorumi antaa tähän hyvän mahdollisuuden, verkkokursseilla olevilla opiskelijoilla tulee ehdottomasti olla toimiva sähköpostiosoite. Saavutettavuus on tällöin parempi. Jos opiskelija on jäämässä pois verkkokurssilta, hänet mahdollisesti tavoittaa vielä sähköpostitse.

Toisen koulutusjakson jälkeen

Toisessa jaksossa tutustuin Oppimappiin. Se on ihan käyttökelpoinen ja kehityskelpoinen oppimisalusta. Ainakin kohta, kun turhat ohjauskoukerot eli paikalliset täkit pystytään heittämään Jyväsjärven aaltoihin. Kansiorakenne mahdollistaa selkeän jaksotuksen ja kokonaisuuksien luonnin. Verkkokurssin suunnittelun ohjaamiseen tuli toisen jakson toisena päivänä lisämateriaalia ja siinä sivussa vähän lisää tietoakin. Oppimapin rakenteellinen dokumentointi on käyttökelpoinen työkalu lyhyen ohjeen ja pitemmänkin matkakertomuksen kirjoittamiseen, kun dokumenttien muotoilut saadaan fiksattua vielä nappuloihin. Sekä Klassikka että Puistokartano ovat molemmat mukavia koulutuspaikkoja. Koska Puistokartanolla oli mahdollista nauttia aamulla marttojen munkkikahvit, joten arvioisin sen hieman tasokkaammaksi. Koulutus oli ihan hyvä, mutta on varottava laittamasta liikaa koulutuksia samoille henkilöille.

MindMeister - käsitekartta

Pohdiskelin viime tekstissäni käsitteellistä opetusta. Ihan hyvä työkalu käsitteen opettamiseen on MindMeister-ohjelma. Tällä ohjelmalla voidaan laatia hyviä ja minipuolisia käsitekarttoja.



Ohjelmaan rekisteröityminen oli tavanomainen. Hankaluus tuli siinä, että en käynyt kuittaamassa sähköpostiini tullutta varmistusta. Muutaman yrityksen jälkeen kävin sen tekemässä ja pääsin sisään. Esimerkkikäsitekartan pohjalta pääsi hyvin alkuun. Ohjelma muistuttaa hyvin käsin tehtyä käsitekartan laatimista.


Opettaja voi sovelluksen avulla suunnitella laajoja kokonaisuuksia ja myöskin pieniä käsitteitä suunnittelu-, opetus- ja ohjautyössään. Opiskelijat voivat myös käyttää sitä oppimisen tukena. Opettaja voi teetättää joistakin kurssin osioista käsitekartan tai kysellä ennakkokäsityksiä asiasta.

Esim. Luokkaopetuksessa filosofian ykköskurssin ensimmäisellä tunnilla käsitettä FILOSOFIA, opettajan kokoama yhteenveto voisi olla tällainen:


http://www.peda.net/img/portal/1015726/FILOSOFIA.jpg

Käsitteellistäminen verkossa

Oppiaineen opetus ja oppiminen perustuvat pitkälti käsitteisiin. Konstruktivismin ja kognitivismin ihanteiden mukaan tulisi käsitettä lähestyä ensin ennakkokäsitystä kartoittavalla kyselyllä. Sitten opiskelija itse rakentaa käsitteen. Ohjaava opettaja tekee yleistävän yhteenvedon. Tämän jälkeen käsitettä kentien laajennetaan, syvennetään ja sovelletaan. Se sijoitetaan oppijan muihin käsitteisiin sitomalla se ala-, ylä- ja rinnakkaiskäsitteisiin sekä pohditaan käsitteiden välisiä yhteyksiä.

Tällainen täydellinen käsitteen muodostuskierros ei onnistu luokassa eikä verkossa. Kurssien aikarajoitus ja sisältöjen laajuus estävät ainakin sen. Verkkokursseilla kannattaa pyrkiä ainakin osittain käyttämään opiskelijan kannalta aktiivista käsitteen muodostusprosessia. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset työkalut edesauttavat tässä työskentelyssä. Oikeat kysymykset oikeaan aikaan herättävät mielenkiinnon ja ohjaavat käsitteen määrittelyssä. Ohjaavan opettajan rooli on merkittävä hänen viedessään prosessia eteenpäin. Hänen vastuulla on myös käsitteen yleistäminen sekä sen liittäminen opittavaan kokonaisuuteen.

Kyseenalaistava ote verkkokursseilla

Filosofiasta kumpuaa hyviä opetuksellisia periaatteita. Omaa projektityötäni ajatellessani tuli tämä kyseenalaistaminen. Myös verkkokurssiohjauksessa on tärkeää suunnitella ja toteuttaa oikeantyppiisiä kysymyksiä. Kurssin suunnittelija sahaa kurssin kappaleiksi terävillä kysymyksillä ja kokoaa oppimistehtävien ja - materiaalin avulla siitä ehyen oppimiskokonaisuuden. Kyseenalaistava ote sopii sekä kurssin alkuun oppimisen aktivointiin, oppimisprosessin ohjaamiseen ja oppimisen arviointiin.

Aktivoivilla kysymyksillä herätetään kiinnostus asiaan ja suunnataan oppimista. Käsitteen opetuksessa tulee muistaa myös ennakkokäsityksiä kartoittavat kysymykset. Seuratessaan oppimisprosessia ohjaajan tulee tehdä prosessia eteenpäin vieviä kysymyksiä. Käsitettä opetettaessa kysymyksillä pyritään löytämään käsitteeseen eri näkökulmia ja käsitteen liittyminen muihin käsitteisiin. Kysymyksin on pyrittävä myös syventämään käsitteen ymmärtämistä ja lumaan sille käytännön sovelluksia. Oppimisen edistymistä on myös kontrolloitava sopivin kysymyksin.

Kurssin osion ja koko kurssin loppuvaiheessa on tärkeää esittää kokonaisuuksien oppimista kontrolloivia kysymyksiä. Loppuun liittyvät tietysti perinteiset koekysymykset ja kurssin arviointiin liittyvät kysymykset.